Youtubekin lähtee vihdoin kunnolla mukaan Loudness normalisointiin, kuten kaikki muutkin vähänkään suuremmat toimijat.
Mitä tämä siis tarkoittaa käytännössä? No sitä, että jos sulla on kaks biisiä, josta toisesta on puristettu kaikki dynamiikka pois, loudness warin hengessä, jotta se soisi mahdollisimman LUJAA!!! ja toinen, johon on jätetty kivasti dynamiikkaa ja iskuääniä, jotta se sois mahdollisimman hyvin, niin tämä normalisointi kääntää automaattisesti sen lujempaa soivan volumea pienemmälle, jotta se soisi suhteessa samalla voimakkuudella, kuin se dynaamisempi biisi.
Eli nyt se ei soi enää sen lujempaa, eikä siinä ole myöskään jäljellä mitään dynaamista erotteluakaan, jolloin lopputulos on varsin ponneton.
Minulle tulee silloin tällöin pyyntöjä tehdä koemasterointi johonkin biisiin, jonka asiakas kilpailuttaa myös parila muulla masteroijalla. Tämän kisan tuppaa monesti voittamaan se, joka tekee lujiten soivan masterin. Jo puolikin desibeliä lujempi kuulostaa yleensä ensi alkuun paremmalta, mutta kun suhteelliset volume-erot tasataan, jonka siis nykyään tekee jollain tavalla lähes kaikki suoratoistopalvelut, iTunesia, Tidalia, Spotifya ja nyt siis myös Youtubea myöten, se dynaamisempi masteri kuulostaakin kovemmalta, koska se hengittää ja siinä on transientteja, jotka potkivat!
Mun masterointifilosofiani nojaa vahvasti siihen, että pannaan se biisi kuulostamaan niin hyvältä, kuin suinkin on mahdollista. Mittareista katsellaan sitten korkeintaan jälkikäteen, että mihin laskeuduttiin. Nimittäin vanha kunnon volumenappula on yhä edelleenkin musiikin kuuntelijan paras kaveri: Jos se on liian hiljaa, niin Gandhin, tai Elastisen sanoin, en nyt tähän hätään muista kumman: Käännä lujempaa!